Elokuvista ja buddhalaisuudesta


Syysloma oli ja meni ja koulunkäynti jatkuu taas normaalisti.
Luntakin kerkes tossa yhessä vaiheessa tulemaan mutta nyt talvi päätti viivyttää saapumistaan ja lumen sijasta sataa nyt sitten vettä.
Ja paljon.

Oon onnistunu saamaan jonkinlaisen Kiina-buumin itselleni päälle sen jälkeen kun tutustuin paremmin Jackie Chanin leffoihin. Aloin tosiaan opiskelemaan itsenäisesti mandariinikiinaa. :D
En kyllä kadu yhtään, vaikka onhan toi paljon vaikeampaa kuin esim. japani mutta siitä japanin osaamisesta on onneks hyötyä kiinan opiskelussa. :3 Motivaationa oli sekin ajatus, että tiedän jo hirveesti Japanin kulttuurista ja kielestä kaikenlaista. En oo oikeestaan koskaan ollu Kiinasta mitenkään kiinnostunut mutta nyt sitten innostuin kuitenkin. Jostakin syystä oon innostunu hirveesti kielten opiskelusta yleensäkin.
Mulle kielen rakenteen ja puhumisen oppimisen mukana tulee uusi ajattelutapa ja kulttuuri. Mä haluan oppia ymmärtämään, miten ihmiset ajattelee eri maissa ja yleensä se ajatusmaailma näkyy kielessä, yllätysyllätys. Mun "opittavien kielten listalla" olis vielä ainakin italia, islanti, ehkä viro ja ehkä turkki, en oo osannu päättää vielä kaikkia. :D Islanti ja italia olis kyllä tosi siistejä osata. Latinakin olis tosi siisti.
En tiedä, ehkä mä oon vaan hullu mutta musta kielet on tosi kiehtovia. Haluaisin osata joskus tulevaisuudessa kymmentä eri kieltä sillä tavalla, että pystyn ymmärtämään normaalia keskustelua, puhumaan ja kirjoittamaan sitä kieltä suht sujuvasti. :3 Tällä hetkellä osaan kuutta kieltä (suomi, englanti, ruotsi, saksa, japani ja kiina), kiinaa nyt kaikkein vähiten mutta ihan pikkuriikkisen sitäkin jo.

Nyt kun näitä leffoja on tässä tullut katseltua ihan olan takaa, niin satuin katsomaan sellaisen leffan kuin Shaolin ja rakastuin heti. Vaikka mä itkenkin tosi helposti elokuvia katsoessa, niin tämä oli kyllä ihan erityistapaus. Ja oli ihan joka ikisen kyyneleen arvoinen tarina. <3 Teemabiisi sulatti loputkin sydämestä, jos sitä sulamatonta osaa oli edes jäljellä. Leffa sai mut ettimään tietoa buddhalaisuudesta ja sen eri suuntauksista sekä feng shuista (lausutaan muuten fong shei ;3) koska asia kiinnosti ja päädyin sitten lopulta ostamaan tänään ittelleni oman buddhapatsaan. Suitsuketikkujakin olis tarkotus hankkia, kunhan saan rahaa.





Ostin tämän kyseisen patsaan Aurinko -kaupasta Tampereelta


Oli jotenkin tosi mielenkiintoista huomata, että omat ajatukset sopi tosi hyvin yksiin buddhalaisuuden ajatusten kanssa. Oon oikeestaan tähän päivään asti ymmärtäny buddhalaisuuden vähän väärin ja aika suppeasti ja oli mukava vähän oppia käsittämään paremmin, että mistä tässä onkaan kyse. En ite oo koskaan ollu mitenkään uskonnollinen tai hengellinen, oon ollu enemmän kiinnostunu psykologiasta ja filosofiasta. Tajusin kuitenki, että ei hengellisyys tarkota sitä että on oltava uskonnollinen tai uskovainen. Mulle hengellisyys tarkottaa sitä, että asioita on kiinnostunu ajattelemaan ja tuntemaan, ei niinkään että on joku harras uskovainen, oli uskonto sitten mikä tahansa.
Huomaan ittestäni, että mua riivaa joskus ennakkoluulot, niin ku jokaista ihmistä. Se on ihmiselle luontaista, ikävä kyllä. Mä haluisin oppia pitämään mun mielen ja sydämen avoinna, että voisin ymmärtää itseäni ja muita ihmisiä paremmin.

Anteeksi vielä kun ei oo kauheesti postauksia tullut tänne. :'3
Toivottavasti teillä lukijoilla ja satunnaisilla vierailijoilla on sujunut syksy tähän asti hyvin ja toivottavasti se jatkaa sujumistaan!
Pitäkää ittestänne huolta. <3



Tässä Shaolin -elokuvan teemabiisi, please enjoy.




Terveisin Hobitti




Kommentit

Suositut tekstit