Helminauha, vaniljakahvi ja yksi ruotsintunti, kiitos.

Ensimmäinen autokoulun teoriatunti takana! Seuraava ja ensimmäinen varsinainen teoriatunti olis sitten ensitorstaina.
Mitäköhän tästäkin oikeesti tulee? :D Mitenköhän mä edes nään sieltä ratin takaa yhtään mitään ku oon niin lyhyt... Varmaan edes ylety polkimille.
No joo, kunhan pilailen... vaikka olen minä kyllä aika lyhyt, myönnetään.. :'D
Tänään alkoi Tampereen kesäyliopistossa kahden viikon ruotsin opiskelu, kolme tuntia päivässä. Oikeastaan oon aika ilonen, jollain hassulla tavalla. On ollu jotakin mitä odottaa (vaikka välillä olenki odottanu sitä enemmänki kauhulla... 10.00 - 13.00 joka päivä..) mutta tiedän että sitte oikeissa kirjotuksissa paineet laskee ohimoilta niin paljon, ku oon valmistautunu kunnolla. :) Oon muutenki kauheen kova stressailemaan ihan turhasta. Opettaja, tai oikeammin kouluttaja, oli erittäin mukava ja asiansa osaava. Toki sieltä tuli esseitä kotiin kirjoitettavaksi mutta ohje kuului, että mitään ei ole pakko tehdä mutta tietysti niistä on aina hyötyä, jos niitä kirjoittaa. Heti kun sana "pakko" jätetään pois, saan hirveesti motivaatiota ja intoa opiskella ja siitä on kiittäminen tätä kyseistä opettajaa! Hieman oli ehkä mölyä välillä siellä luokassa kun melkein 20 henkilöä sinne itsensä sullonut mutta eiköhän se opiskelu tule sujumaan siellä.
Vielä olis vähän filosofian esseitä kirjotettavana myös mutta tällä hetkellä 10/16 sivua! Ollaan jo voiton puolella. :'D

Mulla on ollu jo pitkään "haaveena" tehdä itse rannekoru, joten suuntasin Helmi Q:n helmiostoksille. Ja aika helemi paikka olikin (plz kill me tämä vitsi.)
Päädyin ostamaan ihan oikeita kivihelmiä ja joustolankaa. Tarkoituksena on siis kieputtaa se koru ranteen ympäri useamman kerran. Helmiksi valitsin vihreänvaaleanpunaisenkirjavaa (mikä sana) unakiittia ja valkoista, harmaajuovaista howliittia. Kivihelmien keskelle eksyi myös lasinen kilpikonnahelmi. :3
Koska symbolit ja syvemmät merkitykset on mulle erittäin tärkeitä ja kiehtovia, vaikka ehkä vähän hassuja/humpuukkijuttuja ovatkin, tahdoin nimenomaan näitä kivilajeja. Unakiitti muuttaa negatiiviset ajatukset positiivisemmiksi ja rauhoittaa, howliitti auttaa taas osaltaan olemaan kunnianhimoinen ja toteuttamaan omia tavoitteita mutta myös olemaan kärsivällinen. Täydellinen yhdistelmä kirjotuksiin! :D Joskus näitäkin asioita on hyvä muistaa pohdiskella. Varsinki ku olen kova stressaamaan on joskus hyvä olla jonkinlainen konkreettinen muistutus siitä, että maailma ei lopu, vaikka en onnistuis kaikessa täydellisesti tai jos mokaisin. Perfektionismi tekee vaan hallaa itselle. Ehkä mä onnistun sisäistämään sen asian joskus. :)

Tässä helmet...

...Ja valmis koru. :) Hyvä että sain joustolangan mahtumaan tuosta kilpikonnasta läpi.. :'D Jos ei kolminkertasella joustolangalla pysy, ni ei sitte millään.

Joo, onnistuin kaatamaan vaniljakahvimaitojuoman noiden ruotsin kurssimonisteiden päälle. xI Hyvä minä. Ja mä vielä tarkistin kahteen kertaan että se korkki on kiinni! Miten toi edes oli mahdollista...?

Jollain hassulla tavalla odotan koulun alkamista, sitä että pääsee taas rutiineihin kiinni ja näkemään kavereita ja kuulemaan niiden kuulumisia. Ja hokemaan niitä samoja inside -juttuja mitä meillä siellä porukoissa on. :D Mietin kanssa uusia ykkösiä... miten me ollaanki yhtäkkiä abeja.
En haluais lähteä HaLusta ollenkaan (ehkä mä jäänki sinne oppislaskunnan tiloihin koulutontuksi asumaan??), mietin vaan kauhulla sitä hetkeä ku sieltä valmistun tai vähintään yritän valmistua.
Mihin ihmeeseen mä sitte menen? Tietenki oon miettiny, että haluaisin hakea yliopistoon ja näin, että en ihan ilman suunnitelmia ole mihinkään lähdössä mutta...
Me joudutaan taas kaikki erillemme. Totta kai hyviin ystäviin tulee pidettyä yhteyttä mutta ensimmäistä kertaa ajatus siitä, että en nää koulutovereita, vaikka en muuten niiden kanssa sen enempää aikaa viettäisi, tuntuu yksinkertasesti pahalta.
Ehkä oon vaan ylitunteikas niin kuin aina.

Ja elämä jatkuu eteenpäin, mutta vähän erilaisena vain. :)
Mikää tässä maailmassa ei pysy täysin muuttumattomana ikuisesti, mutta ehkä se tästä elämästä tekeekin niin mielenkiintoista ja elämisen arvoista.

Tässä lopuksi jammailtavaksi biisi Stolen Dance saksalaiselta 

duolta nimeltä Milky Chance.

Enjoy ~

Terveisin Hobitti